Maaseudun kehittämisen UUTISKIRJE nro 4/ marraskuu 2009

 

Toimittaja Henrik Hausen, julkaisija Svensk Byaservice. Perustuu suureksi osaksi Svensk Byaservicen viikoittaiseen uutiskirjeeseen.

Sisältö:

· Kuntaministeri Paras-hankkeesta

· Katajamäki Aluehallintouudistuksesta

· Lähipalvelulautakunta vaihtoehtona

· Kylätoimikunta järjestää kansanäänestyksen

· Leader-ryhmä keskittyy kasvuhankkeisiin

· Oikeusministeri haluaa aloiteoikeutta ja suoraa demokratiaa

· Yrittäjyysalueita palkitaan

· Ulkosaaristomatkailu vetää ilman luksushuviloita

· Maaseutututkijatapaaminen Tampereella

· Kampa-seminaari Kokkolassa

· Sopimuksellisuus-seminaari

· Kylät mukaan Siirtymäliikkeeseen

· Andy McCoyn näköispatsas kyläteko

· Opetusministeri puolustaa kyläkouluja

· Laajakaista kaikille 2015

· Sitralta uusia maamerkkejä?

· Uusi Bioenergiapalvelu

· Taloustieteen Nobel yhteisötalouden tutkijalle

· Lakimuutos viemässä tuhansia työpaikkoja

· Eurooppalainen saaritutkimus

· Tuuliatlas

· Seurakunta myy bensaa

· Folktinget ja Ruotsinkielinen teemaryhmä kiertävät

· Maaseudun turvallisuudesta raportti

· Maaseutugaalassa jaettiin palkintoja

· Kyläyhdistyksen meteorikeskus houkuttelee matkailijoita

· Kuituverkkoa uudella tekniikalla

· Leader moduulikoulutus

· Mikä uutiskirje? Tilausohjeet.

image001.jpg image002.jpg

 

KUNTAMINISTERI: KUNNILLE TYÖRAUHA PARAS-HANKKEESSA

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi puhui 26.10.2009 Etelä-Pohjanmaan kuntayhtymävaltuutettujen seminaarissa Seinäjoella kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta vaatien kunnille työrauhaa uudistusten toimeenpanossa.

"Kunnat tarvitsevat nyt ainoastaan työrauhaa. Sadattuhannet kuntien työntekijät tekevät parhaansa uudistusten läpiviemiseksi kuntalaisille parhaalla tavalla", Kiviniemi sanoi.

"Julkisuudessa on ollut esillä muun muassa keskusteluavauksena ns. Risikon malli sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi Suomessa. Avauksesta syntynyt keskustelu on ollut monilla alueilla tahallisen harhaanjohtavaa", Kiviniemi sanoi.

"Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa edetään hallitusohjelman ja puitelain mukaan. Keskusta pitää kiinni yhdessä sovitusta eli uudistuksessa edetään rakenteista palvelujen parempaan järjestämiseen. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että loputkin kunnat täyttävät puitelain velvoitteet."

"Johdonmukaista toimintaa on syytä edellyttää kaikilta toimijoilta niin hallituksessa, ministeriöissä kuin maakunnissakin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä jatkokehittämisen on pohjauduttava PARAS-hankkeessa tehtyihin ratkaisuihin", Kiviniemi painotti. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20091026Hallin/name.jsp

 

ALUEHALLINTOUUDISTUS ON ALUETIETEILIJÄN PAINAJAINEN

Aluehallintouudistus joka toteutetaan vuonna 2010, on kuin suoraan aluetieteilijän painajaisesta, toteaa aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta. Uudistus on hallintohirviö, joka tulee lisäämään kokouksien ja muiden yhteistyöjärjestelyjen tarvetta. Hallinnon sisältö jää sivuosaan, kun virkamiesten aika menee normien täyttämiseen ja ”verkostojen luomiseen”. Kustannukset nousevat. Asukkailla ja yrityksillä tulee olemaan suuria vaikeuksia suunnistaa sokkeloisessa hallintokokonaisuudessa.

Palvelurakenneuudistuksen luomissa suurkunnissa maantiede tulee olemaan liian monimutkainen. Saman kunnan alueella on keskusta, sivukeskuksia ja kyliä ja niiden välillä huonosti määritelty haja-alue. Alue-elimet uhkaavat jäädä heikoiksi paikallisdemokratian puolustajiksi. Uudistus väheksyy paikallisidentiteetin merkityksen.

Seuraava hallitus voisi ottaa ohjelmaan järkevä hallintouudistus, joka perustuisi vahvoihin ja omaperäisiin maakuntiin. Valtion maakuntahallinto ja maakuntaliitot häviäisivät. Sijalle tulisi maakuntahallinto jota johtaisi vaaleilla valitut elimet. Maakunnat hoitaisivat peruspalvelut ja kunnat säilyisivät lähipalvelujen järjestäjinä. Maankäyttö suunniteltaisiin kunnan, maakunnan ja järjestöjen yhteistyönä. Tässä mallissa läheisyyden periaate ja mittakaavaedut yhdistyisivät. (Hannu Katajamäki, Vasabladet 23.10.2009.)

 

LÄHIPALVELULAUTAKUNTA – ”UUDEN VAASAN MAHDOLLISUUS”

Kokoomuksen valtuustoryhmän ehdotukseen uudeksi suurkunnaksi Vaasan seudulla sisältyy ehdotus lähipalvelulautakunnaksi joka vastaisi suomen- ja ruotsinkielisistä peruspalveluista. Lähipalvelulautakunnan alue muodostaisi äänestysalueen ja puoluejakauma noudattaisi vaalien tuloksia. Uusi suurkunta kattaisi Vaasan työssäkäyntialueen ja olisi vaihtoehto monimutkaisille kuntayhtymille ja osakeyhtiöille. (Vasabladet 24.10.2009)

 

KYLÄTOIMIKUNTA JÄRJESTÄÄ KANSANÄÄNESTYKSEN ORAVAISTEN KUNNAN KYLÄSSÄ

Kuntaraja jakaa Österbyn kylän Oravaisten ja Uudenkaarlepyyn osiin. Oravaisten osassa on noin 80 asukasta. Oravaisten kunta käy nyt kuntaliitosneuvotteluja Vöyrin ja Maksamaan kanssa ja tämä on saanut Österbyn asukkaat liikkeelle. Österbyn kylätoimikunta järjestää 8.11. kansanäänestyksen jossa on tarkoitus päättää Österbyn tulevaisuudesta osana Uuttakaarlepyytä tai osana Vöyriä. Kyläkokouksiin on jo osallistunut lähes kaikki alueen kotitaloudet. (Vasabladet 24.10.) http://svenska.yle.fi/nyheter/sok.php?id=170212&lookfor=&sokvariant=arkivet&advanced=yes&antal=10

 

RUOTSALAINEN LEADER-RYHMÄ KESKITTYY YKSINOMAAN KASVUHANKKEISIIN

Kun Arne Lernhag, kokoomuspuolueen kunnanvaltuutettu Öckerön kunnassa, ryhtyi puheenjohtajaksi Leader Terra et Mare – toimintaryhmässä, hänen tärkein tavoitteensa oli keskittää kaikki Leader-tuki kasvuhankkeisiin. Tässä hän on onnistunut. Öckerö on yksi kuudesta kunnasta Göteborgin seudulla, jotka kuuluvat Terra et Mare Leader-ryhmään. Lemhag piti ryhmän edellisen kauden ohjelmaa, silloin nimellä Carpe Mare, liian lepsuna. Hankkeista ei jäänyt paljoakaan hankeajan jälkeen ja tavoitteet olivat liian säilyttäviä. Hän pelkäsi, että toimintaryhmä ei olisi valmis kovempiin otteisiin.

Kaikki meni kuitenkin hyvin ja muun muassa hankevetäjä Ulrika Holmgrenin mielestä päätös valita ainoastaan poliitikkoja julkisen vallan kiintiöön oli onnistunut (toimintaryhmässä on 21 jäsentä: 7 yrityksistä, 7 järjestöistä ja 7 julkiselta sektorilta). Poliitikoilla on vahvempi mandaatti kuin virkamiehillä ja paremmat yhteydet seutuun. (Gränsbrytning – Nyheter om regioner och regional utveckling i Norden 16/2009)

 

OIKEUSMINISTERI HALUAA ALOITEOIKEUTTA JA SUORAA DEMOKRATIAA

Oikeusministeri Tuija Brax haluaa aloiteoikeuden kansalaisille kirjattavaksi perustuslakiin. Ministeri haluaa täydentää edustuksellista demokratiaa suoralla demokratialla. Valitettavasti Braxin asettamassa työryhmässä, joka valmistelee asiaa, ei ole suoran demokratian asiantuntemusta. (Torsten Almquist, Vasabladet 28.10.2009)

 

YRITTÄJYYSALUEITA PALKITAAN

Euroopan yrittäjyysalue (EER) on kokeiluhanke, jonka tarkoituksena on etsiä ja palkita EU:n alueita, joilla on erityisen merkittäviä yrittäjyysvisioita niiden koosta, vauraudesta tai toimivaltuuksista riippumatta. Alueelle, jolla on kaikkein uskottavin ja parhaiten tulevaisuutta ennakoiva toimintasuunnitelma, myönnetään vuoden yrittäjyysalueen merkki. Aloitteen tavoitteena on dynaamisten, vihreiden ja yrityshenkisten alueiden luominen ympäri Eurooppaa. http://www.cor.europa.eu/cor_cms/ui/ViewDocument.aspx?contentid=710289fb-6694-4412-8699-0e9f1ac8d21e

 

ULKOSAARISTOMATKAILU VETÄÄ ILMAN LUKSUSHUVILOITA

Turunmaan saariston Jurmolla Klas Mattsonin mökit vuokrataan ilman palveluja ja mukavuuksia. Mattsonin neljä mökkiä on varattu vuoden ympäri, varaus kannattaa tehdä ainakin vuosi etukäteen. Näin vaikka mökit ovat erittäin yksinkertaisia, puulla lämmitettäviä ja varustettu ulkovessalla ja saunalla. Puolet vuokralaisista on vakioasiakkaita: lintuharrastajia, valokuvaajia mutta myös tavallisia perheitä. Yhteysalus Nauvoon kestää kolme ja puoli tuntia mutta tämä ei estä vierailijoita viihtymästä karulla ulkosaarella. http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=170950

 

MAASEUTUTUTKIJATAPAAMINEN TAMPEREELLA 12.-13.11.2009

Tampereella järjestetään jo 18. valtakunnallinen maaseutututkijatapaaminen. Samalla juhlitaan Ilomantissa vuonna 1999 perustetun Maaseudun uusi aika yhdistyksen 10-vuotisjuhlia. http://www.mua.fi/tapaaminen_09.htm

 

KAMPA-SEMINAARI KOKKOLASSA 17.-18.11.

KAMPA-hanke järjestää 17.–18.11.2009 Kokkolassa "Kansalaisosallistuminen ja yhteisöllisyys maaseudun hyvinvointipalveluissa" -seminaarin. http://www.chydenius.fi/yksikot/yhteiskuntatieteet/tutkimus/hankkeet/kampa/kampa-seminaari/kampa-seminaari/view?set_language=fi

 

SOPIMUKSELLISUUSSEMINAARI HELSINGISSÄ 25.11.

Yhteistyöhön ja toimintaan -sopimuksellisuusseminaari järjestetään Helsingissä Hotelli Arthurissa (osoite: Vuorikatu 19) keskiviikkona 25.11. klo 12–16. Päivän tarkoitus on kertoa sopimuksellisuudesta erityisesti kuntien ja muiden viranomaisten näkökulmasta - käytäntöä unohtamatta. Tilaisuus kuitenkin sopii hyvin kaikille aiheesta kiinnostuneille, katso kutsu tästä. Puhujina seminaarissa ovat muun muassa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila, professori Hilkka Vihinen MTT:ltä ja Eero Uusitalo Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä. http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/1073/Sopimuksellisuusseminaari_251109.pdf http://www.sopimuksellisuus.info/

 

RUOTSALAISET KYLÄT MUKAAN SIIRTYMÄLIIKKEESEEN

Ruotsin uusin kansanliike Siirtymäliike/ Ställ om Sverige/ Transition Sweden on juuri muodostettu. Vaikka tiedotus on ollut vähäistä, niin kotisivuilla on 400 jäsentä ja paikallisryhmiä on muodostettu noin 20. Siirtymäryhmä on joukko ihmisiä, jotka edustavat kylää, kaupunginosaa tai yhdyskuntaa ja jotka ovat päättäneet tehdä jotakin käytännöllistä siirtääkseen alueensa ekologisesti kestäväksi ja vähemmän öljystä riippuvaiseksi. http://www.helasverige.se/?class=cmn_NewsEx&method=view&id=986

 

ANDY MCCOYN NÄKÖISPATSAS VUODEN LAPPILAINEN KYLÄTEKO

Pelkosenniemen kunnan pystyttämä näköispatsas muusikko Andy McCoylle on palkittu Vuoden lappilaisena kylätekona. Palkinto luovutettiin Lapin kylätoimintapäivien pääjuhlassa Sodankylän Luostolla. Hanoi Rocksissa soittanut Andy McCoy eli Antti Hulkko sai kesällä näköispatsaan Pelkosenniemen torille. McCoy on syntynyt Pelkosenniemellä.

Lapin kylätoiminnan mukaan valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittäneestä teosta kannattaa pientenkin kylien ottaa oppia kuinka olla ylpeä omista ihmisistä, juurista ja perinteestä. Se on varmasti onnistuvin tapa saada oma väki sitoutettua toimintaan, toteaa Lapin kylätoiminta perusteluissaan. (Satakunnan kansa 19.10.2009)

 

OPETUSMINISTERI HENNA VIRKKUNEN PUOLUSTAA KYLÄKOULUJA

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) ei hyväksy sitä, että kyläkouluja suljetaan hetkellisten menokarsintojen takia. Lahdessa vieraillut Virkkunen muistuttaa, että kyläkoulut ovat kunnalle kilpailuvaltti, kun kilpaillaan uusista asukkaista. Pienessä koulussa kodin ja koulun yhteistyö toimii usein parhaiten. Liian suuret koulut herättävät pelkoa oppilaissa ja vanhemmissa. (Itä-Häme 21.10.2009).

 

LAAJAKAISTA KAIKILLE -HANKE ETENEE

Laajakaista kaikille -hankkeella rakennetaan valokuituverkko maaseudulle vuoteen 2015 mennessä. EU:n ja valtion laajakaistatuesta valokaapeliverkkoon säädetään laki. Uutta on, että kuntien rahoitusosuudet jaetaan kolmeen luokkaan: 33, 22 tai 8 prosenttia. Viestintäministeri Suvi Lindénin mukaan kolmiportaisella rahoitusosuudella halutaan varmistaa, että kaikilla kunnilla on mahdollisuus osallistua tietoverkkohankkeisiin. http://www.ficora.fi/index/saadokset/ohjeet/laajakaista2015.html http://www.lvm.fi/web/fi/243

 

SITRALTA UUSIA MAAMERKKEJÄ?

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ei ole ollut kovinkaan aktiivinen maaseudulla. Nyt tähän voi odottaa muutosta, innovaatiotoimintaa halutaan tuoda maaseudulle ja uusi Maaseutu voimavarana -hankkeen valmistelu toimii Internetissä osoitteessa Maamerkit.fi. Nettisivuilla on mielenkiintoinen kolmivaiheinen työ meneillään. Ensimmäiseen ideointivaiheeseen tuli yli 150 erilaista ideaa maaseudun kehittämiseen, joukossa mielenkiintoisiakin. Ideoista voi ainakin todeta, että maaseudun kehittämisen ei enää katsota olevan lähinnä maatalouden kehittämistä. Matkailu ja elämykset ovat vahvasti esillä mutta myös etätyö, muu yrittäminen ja asuminen. http://www.maamerkit.fi/

 

UUSI BIOENERGIA-VERKKOPALVELU

Uutisia puulämmityksestä, rypsiöljyn energiakäytöstä jne. jne. löytyy uudessa laajassa Bioenergia-verkkopalvelussa. Sivuston rakentamisesta ja sisällöntuotannosta vastaavat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, TTS-tutkimus ja ProAgria Keskusten Liitto. Palvelun omistaa maa- ja metsätalousministeriö. http://www.bioenergia.fi/

 

TALOUSTIETEEN NOBEL YHTEISÖTALOUDEN TUTKIJALLE

Yhdysvaltalainen yhteiskuntatieteilijä Elinor Ostrom oli toinen tämän vuoden taloustieteen Nobelin palkinnon saajista ja ensimmäinen nainen, joka sai tämän palkinnon. Ostromin palkitut tutkimukset liittyvät maaseutuun, hän on muun muassa osoittanut, että yhteisomistuksessa olevat metsät tuottavat yhtä hyvin kuin yksityisesti omistetut.

Kansantaloustieteessä nousi 1900-luvulla yhä tärkeämmäksi kysymys luonnonvarojen riittävyydestä. Ekologi Garret Hardin hätkähdytti vuonna 1968 artikkelilla, jossa hän väitti että yhteisomistus johtaa vastuuttomuuteen ja luonnonvarojen tuhlaukseen. Tämä näkemys sai laajaa jalansijaa taloustieteilijöiden ja myös ympäristönsuojelijoiden keskuudessa, vaikka muun muassa The Ecologist-lehti taisteli kovasti sitä vastaan.

Elinor Ostrom tutki 1960- ja 70-luvuilla eri alojen julkisia palveluja sekä muun muassa sitä, miten kansalaiset, järjestöt ja viranomaiset yrittivät estää Kalifornian pohjavesivarojen pilaantumisen. Hän tutki sääntöjä, jotka koskivat luonnonvaroja ja kansalaisoikeuksia. Ostrom huomasi, että ne säännöt joita ihmiset itse olivat olleet mukana laatimassa, toimivat hyvin ja myös, että tästä asiasta puuttui tutkimustietoa. Niinpä hän 1980-luvulla Indianan yliopiston tutkimushankkeissa rupesi keräämään käytännön tietoa yhteisomistuksen eri muodoista, säännöstöistä ja sopimuksista.

Tutkimusten johtopäätös oli, että Hardinin ennustama vastuuttomuus ei ole mikään luonnonlaki, vaan yhteistyö ja yhteisomistus voi johtaa suureen vastuullisuuteen. Esimerkkejä kertyi tuhansia ja ne koskivat metsiä, kalavesiä, kastelujärjestelmiä jne.

Mielenkiintoinen on kysymys, voisiko Ostromin löytämiä lainalaisuuksia soveltaa myös korkeateknologiseen yhteiskuntaan. Korkein teknologia edellyttää laajaa yhteistyötä ja uusia omistamisen ja hallinnon muotoja.

Toinen kysymys, joka nousee esille Ostromin tutkimuksista, on mittakaavan tärkeys. Kestävät yhteisöt toimivat paremmin, kun niihin kuuluu rajattu määrä ihmisiä. Jos osallistujia on enemmän kuin muutamia tuhansia, niin yhteydenpitomahdollisuudet ja vastuuntunto heikkenee. Tässä voisi olla pohdittavaa innokkaille suurkuntien kannattajille. http://kylakirje.blogspot.com/

 

LAKIMUUTOS VIEMÄSSÄ TUHANSIA TYÖPAIKKOJA

Työ- ja elinkeinoministeriössä hiljaa valmisteltu lakimuutos vähentäisi dramaattisesti järjestöjen kykyä työllistää. Elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle myönnettävä palkkatuki myönnettäisiin jatkossa niin kutsuttuna de minimis -tukena. Tällaiseksi työnantajaksi tulkittaisiin ministeriön mukaan myös kansalaisjärjestöt.

Ministeriössä ei lakia valmisteltaessa ole riittävästi selvitetty, mitä de minimis -säännön ulottaminen palkkatukeen käytännössä tarkoittaa. Se veisi pohjan työllistämistoimintaa harjoittavien yhdistysten työltä. Erityisen vaikea tilanne olisi syrjäseuduilla.

Järjestöt työllistävät usein muutoin vaikeasti työllistyviä ihmisiä, pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä, maahanmuuttajia ja syrjäytyneitä. Työllistäessään näitä vaikeimmassa työmarkkinatilanteessa olevia työnhakijoita yhdistykset ja sosiaaliset yritykset tekevät työtä, joka ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Siksi se ei houkuttele yksityisiä, voittoa tavoittelevia yrityksiä. Kilpailua tällaisessa toiminnassa ei juurikaan ole.

Perustelu ontuu myös toisella tavalla. Suomessa on alueita ja palveluja, joissa julkiset palvelut eivät riitä ja yritysmäiselle palvelutuotannolle ei ole edellytyksiä. http://www.maaseutupolitiikka.fi/tiedotus/tiedotteet/lakimuutos_viemassa_tuhansia_tyopaikkoja.html

 

EUROOPPALAINEN SAARITUTKIMUS

Eurooppalaisen Esopon-tutkimusohjelman Euroislands osatutkimus koskee saaria ja sitä, miten saaria saataisiin houkutteleviksi asuinpaikoiksi ja yritysten sijoituspaikoiksi. http://www.espon.eu/mmp/online/website/content/programme/1455/2233/2237/2243/index_EN.html

http://www.foss.fi/finlands-oar/meddelanden/2009-09-29/

 

MIHIN TUULIVOIMALAT KANNATTAA RAKENTAA?

Kohta tiedämme paremmin missä Suomessa tuulee – 50 – 400 metrin korkeudella kun Ilmatieteen laitokselta ilmestyy tuuliatlas 25.11.2009. Maa on kartoituksessa jaettu 2,5 km ruutuihin, joillakin alueilla vielä tarkemmin. Kartoitus perustuu mittauksiin ja simulointeihin. Ennakkotietoja ei anneta jotta kukaan ei saisi etulyöntiasemaa tuulisimmille paikoille. http://svenska.yle.fi/nyheter/artikel.php?id=169916

 

SEURAKUNTA MYY BENSAA

Ruotsalainen seurakunta on ryhtynyt bensiinikauppiaaksi. Tärnsjön alueen asukkaat ovat viime tammikuusta lähtien joutuneet ajamaan kymmeniä kilometrejä hakemaan bensaa autoihin. Tämä on seurakuntaneuvoston puheenjohtajan Per Erikssonin mukaan kova isku myös muille kaupoille Tärnsössä, koska monet tekevät muitakin ostoksia bensanhakumatkoillaan. Noran seurakunta, jossa Tärnsjö sijaitsee, on perustanut osakeyhtiön huolehtimaan bensapumpuista. Tavoitteena on, että bensa myydään edullisesti, kylmien asemien hintatason mukaan. http://www.kyrkanstidning.com/nyheter/kyrkan_gor_insats_mot_mackloshet_0_11677.news.aspx

 

FOLKTINGETIN JA RUOTSINKIELINEN TEEMARYHMÄ KIERTÄVÄT

Svenska Finlands folkting (Suomenruotsalaiset kansankäräjät) ja YTR:n Ruotsinkielinen teemaryhmä tiedottavat syksyllä Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla suomenruotsalaisesta edunvalvonnasta ja maaseudun kehittämisestä.

Lisätietoja ruotsinkielisessä uutiskirjeessä nro 35/viikko 42

 

MAASEUDUN TURVALLISUUDESTA RAPORTTI

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden tilaa selvittänyt raportti luovutettiin tänään sisäasiainministeri Anne Holmlundille. Raportissa on kuvattu laajasti harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden tilaa ja esitetty useita kehittämisehdotuksia. Raportin on laatinut harvaan asuttujen alueiden turvallisuus -ohjaus- ja seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.

Harvaan asutuilla alueilla kansalaisten kokema turvallisuuden tunteen määrä ei poikkea selvästi kaupunkiasujista. Turvattomuuden tunnetta herättää pelko palvelujen katoamisesta.

Avun saanti harvaan asutuilla alueilla kestää pidempään kuin taajamissa. Ensivastetehtävien määrä ei ole harvaan asutuilla alueilla vähentynyt siitä huolimatta, että väestömäärä on vähentynyt. Pelastustoimessa toimintavalmiusaikatavoite on pääosin saavutettu. Pelastustoimen hälytystehtävissä vapaaehtoisilla palokunnilla on merkittävä rooli. Sopimuspalokunnat lähtevät ensimmäisenä liikkeelle hälytystehtävissä alueella, joka kattaa yli 90 % Suomen pinta-alasta. Erityisesti pienillä paikkakunnilla on yhä suurempia ongelmia rekrytoida sivutoimisia palomiehiä palokuntiin.

Poliisitoimen toimintavalmiusaika on Lapin läänin alueella pidentynyt, mutta muuten pysynyt tavoitteessa. Matkapuhelinverkkojen katvealueita on eniten Lapin läänissä ja jonkin verran Kainuussa ja itärajalla. Terveyspalveluiden merkitys on korostunut, koska väestön keski-ikä on korkea. Samanaikaisesti matkailusesonki saattaa moninkertaistaa palvelujen kysynnän. Lääkäripula on useilla alueilla suuri ongelma. http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/88D3F27327F6CDD3C22576470025B7F9?opendocument

 

MAASEUTUGAALASSA JAETTIIN PALKINTOJA

Ruotsin maaseutuyritysten määrä nousi vuosina 2000–2007 kymmenellä prosentilla eli huomattavasti nopeammin kuin kaupungeissa. Ruotsin Maaseutuverkosto järjesti 30.9. ensimmäisen Maaseutugaalan Tukholman Skansenilla. Gaalassa palkittiin Vuoden maaseutuhanke, maaseutuyrittäjä, Leader-ryhmä, ympäristöhanke, integraatiohanke, tasa-arvohanke ja nuorisohanke. http://www.landsbygdsnatverket.se/huvudomraden/aktiviteter/natverkstraffar/landsbygdsgalan%202009.4.78be32b411dd24541d28000537723.html

 

METEORIIHI HOUKUTTELEE MATKAILIJOITA

Sundomin kyläyhdistyksen Meteoriihi-keskuksesta on tullut tärkeä matkailukohde. Söderfjärden on iso meteoriittikraatteri. Vierailukeskus avattiin viime vuoden kesänä ja kävijöitä on jo ollut 7 000. Savun mustaamassa riihessä on näyttely Söderfjärdenin 520 miljoonaa pitkästä historiasta – meteoriitin törmäyksestä nykypäivän maanviljelys- ja Natura-2000 alueeseen

Keskukseen kuuluu myös tähtitieteellinen observatorio ja lintutorni. Keskus on tuulivoimalan, aurinkopaneelien ja generaattorin avulla sähköomavarainen. http://www.meteoria.fi/?lang=2 , esittely tulossa myös MaaseutuPlus-lehteen.

 

SUOMEN LAAJIN GEPON-KUITUVERKKO AHVENANMAAN SAARILLE

BKF on Brändön ja Kumlingen kuntien perustama osuuskunta, jonka tehtävänä on kehittää kahden saaristolaiskunnan noin 400 käyttäjän tietoliikennepalveluja yhteisen Kuitu kotiin-projektin puitteissa.

- Saarilla on ollut valitettavan heikot datayhteydet, mutta nyt voidaan turvata Brändön ja Kumlinge kuntien asukkaille, mukaan lukien yksityishenkilöille, yrityksille sekä kesäasukkaille, korkealaatuiset ja nopeat laajakaistayhteydet. Kuituverkko luo hyvät puitteet muun muassa etätyöskentelylle. Datapalvelujen lisäksi valokuituverkko mahdollistaa laadukkaita IP-pohjaisia televisiopalveluita sekä kiinteitä puhelinpalveluja, kertoo Osuuskunnan varapuheenjohtaja ja Brändön kunnanjohtaja John Wrede.

- Yksi kehitysprojektin parhaimpana tuloksena pidän BKF:n kuituverkon infrastruktuurin kehittämistä uuteen PON-tekniikkaan nojautuen. Vanhan perinteisen aktiiviverkon tekniikkaan verrattuna olemme saavuttaneet monta etua. Olemme arvioineet GEPON-verkon olevan kustannustehokkain ratkaisu kuitenkaan laadusta, nopeudesta tai palveluista tinkimättä. Verkossa on parempi suorituskyky, koska uudella tekniikalla pystymme paremmin hyödyntämään kuidun kapasiteettia. Samalla kun saamme GEPON -siirtojärjestelmän myötä erittäin varmatoimisen verkon, sen hallinta on helpompi ja ylläpito vähemmän resursseja vaativaa. http://www.daimler.fi/daimler/site.nsf/62c4b4142f19ad04c12567ee003874a2/896c397b2c403349c12568660044623d/$FILE/Daimler_Saaristoverkot_BKF_press.pdf

 

LEADER MODUULIKOULUTUS

LEADER moduulikoulutus on LEADER -työn peruskoulutusta, joka on pääasiassa tarkoitettu ryhmien uusille työntekijöille ja uusille hallitusten jäsenille, uusia ovat tässä tapauksessa kaikki, joista tuntuu että olisi peruskoulutuksen tarvetta. Koulutus koostuu viidestä kahden päivän koulutuksesta, jotka linkittyvät toisiinsa. http://www.maaseutu.fi/fi/index/toimintaryhma/moduulikoulutus.html.stx

 

Uutiskirjeen tehtävänä on valottaa suomenruotsalaista ja kansainvälistä maaseudun kehittämistä ja uusia tuulia. Tämä kuukausittain ilmestyvä uutiskirje perustuu suureksi osaksi viikoittain ilmestyvään ”NYHETSBREV inom landsbygdsutveckling”, jota julkaisee Svensk Byaservice yhteistyössä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Ruotsinkielisen teemaryhmän kanssa. Teemaryhmä keskittyy maaseutupoliittisiin erityiskysymyksiin liittyen ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin alueisiin mutta se pitää myös suomenkielistä tiedottamista tärkeänä ja siksi tätä uutiskirjettä julkaistaan myös suomeksi.

Edellinen numero 3/09 ilmestyi huhtikuussa. Jatkossa uutiskirje julkaistaan kuukausittain. Jakelu tapahtuu Svensk Byaservicen kautta. Mikäli haluat tilata Uutiskirjeen, lähetä tilauksesi sähköpostitse osoitteeseen kenneth.sundman@ssc.fi . Uutiskirjettä voi myös lukea Svensk Byaservicen www.bya.net, Itä-Uudenmaan Kylät ry:n www.itukylat.fi ja Järvi-Suomen kylät ry:n http://www.jasky.net/ kotisivuilla sekä Suomen Kylätoiminta ry:n sivuilta osoitteessa www.kylatoiminta.fi .